Työpaikkailmoituksia selaileva on viime aikoina törmännyt vähän väliä sanaan intohimo. Se pulpahtaa esiin hyvin erityyppisissä yhteyksissä.
“Suhtaudut intohimoisesti työhösi!” “Olet intohimoinen java-koodaaja!” Intohimoinen suhtautuminen työhön on yksi työelämän nousevista teemoista.
Ajatus on kaunis ja tärkeä. Intohimon taustalla on aidoimmillaan voimakkaan merkityksellisyyden kokemus. Se, että ihminen kokee työtä tehdessään täyttävänsä jotain suurempaa tehtävää.
Yhdelle suuri tehtävä voi olla lähimmäisen auttamista hoivapalveluiden kautta, toiselle vaikkapa huippuunsa viritetyn älypelin rakentamista. Kolmas saa täyttymyksensä vapaaehtoistyöstä omalla ammatillisella alueella.
Mahdollisuus toteuttaa merkitykselliseksi kokemiaan asioita on tärkeää ihmisen psykologisen hyvinvoinnin kannalta. Sama pätee myös omien arvojen mukaiseen toimintaan. Intohimo on olennainen osa kumpaankin.
Tutkimusten mukaan mahdollisuus toteuttaa sisäistä motivaatiota vähentää stressin kokemusta ja lisää hyvinvointia. Sisäisen motivaation eteenpäin viemänä ihminen on energisempi, innovatiivisempi ja tuottavampi. Hän oppii nopeammin ja tehokkaammin. Tämä on ketteryyttä vaativassa toimintaympäristössä tärkeää. Kaikki siis voittavat.
Onnistuminen mitataan kuitenkin vasta toteutusvaiheessa. Hyvien rekrytointien lisäksi on pystyttävä varmistamaan, että yksilöillä mahdollisuus tehdä merkitykselliseksi kokemaansa työtä.
Toimintakulttuuri on rakennettava avoimeksi sekä yksilöllisiä vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita arvostavaksi. Sen pitää koskettaa kaikkia yksilöitä organisaatiossa.
Johtamismenetelmät on rakennettava sellaisiksi, että ne kohtelevat ihmisiä aitoina yksilöinä intohimoineen ja kiinnostuksen kohteineen. Urapolkujen on oltava joustavia. Niiden pitää tarjota mahdollisuus ihmisen roolin ja tehtävien kehittymiseen.
Tämä tarkoittaa isoa käytännön muutosta välittömässä johtamis- ja esimiestyöskentelyssä. Intohimolla työtään tekevät ihmiset odottavat esimiehiltään mahdollistavaa, valmentavaa otetta. He haluavat tulla johdetuksi yksilöinä.
Haastavuutta lisää se, että samaan aikaan on täytettävä liiketoiminnan tavoitteet.
Muutokselle on annettava aikaa. Hetkittäinen epämukavuus siirtymävaiheen aikana on myös hyväksyttävä.
Johto on keskeisessä asemassa uudenlaisen kulttuurin luomisessa. Johto on käytännön esimerkki ja rakenteiden mahdollistaja. Johto myös luo omistajille kuvan tulevasta. Yksilöiltä se edellyttää rohkeutta tehdä omat kiinnostuksen kohteensa näkyväksi.
Kannustan niin yksilöitä kuin yrityksiä lähtemään tälle tielle. Kaikkihan tietävät, että vasta molemminpuolinen intohimo saa aikaan varsinaisen roihun.
Lopputuloksena syntyy tuloksia niin hyvinvoinnissa kuin viivan alla.
Julkaistu alunperin: Talouselämä.fi 8.11.2016