Kaksi ihmistä istuu pöydän vastakkaisilla puolilla. ”Kerrohan sitten, mitkä ovat sinun kolme tärkeintä vahvuutta ja heikkouttasi?” Parhaimmillaan toinen alkaa harjaantuneesti kertoa:  ”Organisointikyky, hyvät tiimityöskentelytaidot sekä erinomainen työkaluohjelmisto-osaaminen…”

Perinteisesti työelämässä vahvuuksista on puhuttu erityisesti henkilön vahvuuksien soveltumista työtehtävään kartoittavien haastatteluiden yhteydessä. Viime aikoina vahvuudet ovat nousseet edelläkävijäyrityksissä tapetille myös ihmisten johtamisen näkökulmasta. Parhaimmillaan yrityksessä saattaa olla käytössä työkaluja yksilön vahvuuksien kartoittamiseen ja niiden kautta keskustelua vahvuuksista ollaankin onnistuttu tuomaan osaksi kehityskeskusteluja. Käytännössä soveltaminen jää kuitenkin usein ohueksi, ja vahvuuksiksi mielletään edelleen vain käytännön taidot ja osaamisalueet. Työelämän, organisaatioiden tuottavuuden ja yksilöiden hyvinvoinnin kannalta tämä kuitenkin on ongelma. Vahvuus nimittäin ei ole sama asia kuin taito.

Mistä siis vahvuuksissa oikein on kysymys, miten ne liittyvät työelämään ja erityisesti sen muutokseen?

Yksilön vahvuudella tarkoitetaan ihmisen sisäsyntyistä suuntautumista, vetoa, tietynlaiseen toimintatapaan. Yhdellä se voi olla luontainen halu toimia jatkuvasti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kun toiselle se on analyyttinen, introvertti(mainen) tapa jäsentää asioita. Vahvuudeksi tämä asia muodostuu silloin, kun yksilö osaa ja hyödyntää sitä työssään tai vapaa-ajallaan parhaalla mahdollisella tavalla. Vahvuuspohjaisen ajattelun ydin on, että samaan lopputulokseen voidaan päästä usealla eri tavalla.

Vahvuuksista puhuttaessa on tärkeää erottaa niin sanotut opitut vahvuudet luontaisista vahvuuksista. Opittu vahvuus on jotain mikä on syntynyt elämänkokemuksen myötä – usein alun perin jonkun ulkopuolisen tahon tai tapahtumien ohjaamana. Vuosien varrella tätä vahvuutta käytetään positiivisen palautteen pohjalta enemmän ja enemmän kunnes siitä muodostuu henkilön ammatillinen vahvuus.

Se mikä erottaa opitun vahvuuden sisäsyntyisestä todellisesta vahvuudesta, on se mistä vahvuus lähtee ja mitä se antaa. Sisäsyntyinen vahvuus liittyy vahvasti ihmisen sisäiseen motivaatioon ja tällaisen vahvuuden käyttäminen antaa käyttäjälleen energiaa. Opitun vahvuuden varassa toimiminen taas puolestaan ei anna samanlaista palkintoa kuin ensimmäinen. Esimerkiksi allekirjoittaneen yksi opittu vahvuus on projektinhallinta. Se mikä erottaa minut henkilöstä, joka tekee tätä työtä luontaisella vahvuudella on se, että minä en saa tästä energiaa tai ole sisäisesti motivoinut siihen.

Joku voi kysyä, että mikä merkitys tällä sitten loppujen lopuksi on? Eikö kumpikin ole ihan yhtä hyvä, jos lopputulos on kuitenkin hyvä.  Ei ihan. Henkilö, joka tekee työtä sisäisellä vahvuusalueellaan:

• Pystyy todennäköisesti aina tekemään ns. ”sydämellään” sen tarvittavan extra-mailin, mitä kulloinenkin tehtävä vaatii.
• Pääsee paremmin flow-tilaan, ja pystyy innovoimaan sekä luomaan uutta, koska se on sisäisesti palkitsevaa ja motivoivaa.
• Voi paremmin, koska luontaisten vahvuuksien käyttäminen kuormittaa huomattavasti vähemmän, kuin opittujen vahvuuksien parissa työskentely. Tästä(kin) on paljon tutkimusnäyttöä ja tämä erityisesti on nykyisen työelämän kannalta ensiarvoisen tärkeää

Me kaikki joudumme toimimaan työelämässä niin sisäsyntyisten ja opittujen vahvuuksien kuin heikkouksienkin kanssa. Harva tilanne myöskään mahdollistaa toimimisen ainoastaan luontaisilla alueilla.

Luontaisten vahvuuksien tunnistaminen ja niiden ruokkiminen on kuitenkin järkevää niin yksilöiden kuin organisaatioiden kannalta. Voidessamme käyttää luontaisia vahvuuksiamme, olemme motivoituneita, kehitymme ja suojaamme myös itseämme kuormitukselta.

Organisaation näkökulmasta tämä tarkoittaa myös, että toimimme (ja kilpailemme) yhä enemmän niillä alueilla, joilla olemme luontaisesti reilusti keskiarvon yläpuolella. Rakennamme siis aitoa kilpailuetua, emmekä vain yritä päästä samalle viivalle muiden kanssa.

Monipuolisen vahvuuksiin pohjautuvan organisaatiokulttuurin rakentaminen kannattaa, siinä voittavat kaikki (työntekijät, asiakkaat ja lopulta omistajat). Jos vahvuuksien hahmottaminen on joskus vaikeaa, niin itseltään (tai toiselta) voi aina kysyä, ”Minkä asian tekeminen saa sinut syttymään?” Vastauksesta pystyy useimmiten päättelemään, millä alueilla ihmisen vahvuudet ovat.